Siirry sisältöön
Valikko

Hälytys tai poikkeava ääni

Pumppaamo hälyttää tai pitää ääntä

Hälytys on pumppaamon tapa kertoa, ettei vesi poistu kaivosta suunnitellusti. Ääni taas kertoo mekaanisesta kulumisesta. Kumpikin kannattaa selvittää heti – hälytysrajan ja ylivuodon välissä on usein vain vähän aikaa.

Pumppaamon hälytys- ja ohjauskeskus kiinteistön seinällä

Mitä hälytys tarkoittaa

Tavallisessa kiinteistöpumppaamossa hälytys tulee ylärajakytkimeltä: vedenpinta on noussut korkeammalle kuin normaalissa käytössä. Syy on aina joko se, ettei pumppu käy, tai se, ettei pumppu siirrä vettä. Tämä pätee yhtä lailla jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamoihin – vain seuraukset eroavat.

Hälytystyypit ja niiden syyt

Ylärajahälytys (pinta ylhäällä)
Yleisin hälytys. Pumppu on tukossa, ei käynnisty tai tuotto on romahtanut. Myös poikkeuksellisen suuri vesimäärä, esimerkiksi sulamisvedet, voi laukaista hälytyksen.
Pumppuvika / moottorisuoja lauennut
Pumppu on ottanut ylivirtaa. Taustalla on jumiutunut juoksupyörä, kulunut laakeri tai vaihevika.
Lämpösuojan hälytys
Pumpun käämisuoja on lauennut ylikuumenemisen takia. Syynä on usein tyhjänä käynti, liian tiheä käynnistysväli tai tukos.
Vuotohälytys (tiivistevalvonta)
Pumpun öljytilaan on päässyt vettä akselitiivisteen läpi. Pumppu toimii vielä, mutta tiiviste on uusittava ennen kuin moottori kastuu.
Anturi- tai kaapelivika
Pintakytkin on tarttunut kiinni, sen kaapeli on katkennut tai paineanturin letku on tukossa. Hälytys voi tulla myös silloin, kun kaivossa ei ole vettä.
Sähkökatko
Osassa keskuksia hälytys aktivoituu, kun syöttö palaa. Tarkista tällöin, että molemmat pumput lähtevät käyntiin normaalisti.

Mitä hälytys tarkoittaa eri pumppaamoissa

Jätevesipumppaamo
Kiireellisin tapaus: pinnan nousu johtaa viemärin tulvimiseen kiinteistössä tai jäteveden päätymiseen maastoon.
Sadevesi- tai hulevesipumppaamo
Hälytys osuu usein rankkasateeseen, jolloin vettä tulee eniten. Pinta nousee nopeasti ja voi päätyä pysäköintihalliin tai kellariin.
Perusvesi- tai salaojapumppaamo
Hälytys voi olla hiljainen mutta kallis: pumppaamon pysähtyminen nostaa pohjaveden pintaa rakenteita vasten, mikä näkyy kosteusvauriona vasta myöhemmin.

Kun hälytys on päällä

  • Vähennä veden käyttöä heti – jokainen pyykkikone täyttää kaivoa lisää.
  • Katso, mikä merkkivalo palaa, ja kerro se puhelimessa.
  • Älä kuittaa hälytystä toistuvasti äläkä katkaise summeria pysyvästi. Kuittaus ei poista vikaa, mutta poistaa varoituksen ylivuodosta.
  • Älä avaa ohjauskeskuksen kantta äläkä mene kaivoon.
  • Jos vesi on jo lattialla tai valuu maastoon, kyseessä on päivystystapaus.

Mistä ääni kertoo

Pumppaamon normaali ääni on tasainen hurina, joka loppuu kun pinta on laskenut. Uusi tai voimistunut ääni on merkki siitä, että jokin osa on kulunut tai jumissa.

  • Kolina tai naksutus käynnistyessä: juoksupyörän ja imukannen välissä on kova esine, tai juoksupyörä hankaa kulutusrenkaaseen.
  • Ulisevaa tai kirskuvaa ääntä: laakeri on kulunut. Laakerivika etenee nopeasti akselin ja tiivisteen vaurioksi.
  • Rätisevä, kivien kolinaa muistuttava ääni: kavitointi. Pumppu ei saa riittävästi vettä – pinta on liian alhaalla tai imupuoli on osittain tukossa.
  • Voimakas paukahdus pysähtyessä: takaiskuventtiili lyö kiinni. Venttiili tai sen läppä on kulunut tai putkiston kannakointi on löystynyt.
  • Jatkuva hurina ilman pinnan laskua: pumppu pyörii, mutta vesi ei siirry. Tukos juoksupyörässä, paineputkessa tai takaiskuventtiilissä.
  • Surina ilman käynnistymistä: yksi vaihe puuttuu tai kontaktori ei vedä kunnolla. Tässä tilanteessa moottori kuumenee nopeasti.
Pumppaamokaivon pintakytkin ja pumppu paikallaan kaivossa
Pintakytkimet ja pumppu kaivossa. Kytkimen jumiutuminen on tavallinen syy sekä turhaan hälytykseen että pumpun käymättömyyteen.

Mitä käynnillä tehdään

  • Luetaan hälytystieto ohjauskeskuksesta ja todetaan, mikä suoja tai rele on lauennut.
  • Tarkastetaan pintakytkimien tai anturin toiminta ohjausrajoilla ja puhdistetaan ne.
  • Nostetaan pumput ylös, poistetaan tukos, pestään juoksupyörä ja tarkastetaan välykset.
  • Kuunnellaan pumpun ääni koeajossa sekä tyhjällä että täydellä kaivolla.
  • Tarkastetaan takaiskuventtiilin tiiviys: pysyykö pinta paikallaan pumppauksen jälkeen.
  • Kokeillaan hälytyksen toiminta nostamalla ylärajakytkin käsin ja varmistetaan, että hälytys myös siirtyy eteenpäin, jos siirto on käytössä.

Usein kysyttyä

Hälytys lakkasi itsestään. Onko vika ohi?
Ei välttämättä. Pinta on laskenut, mutta syy pinnan nousuun on yhä olemassa. Osittainen tukos päästää vettä läpi hitaasti, ja hälytys palaa yleensä muutaman vuorokauden sisällä.
Sadevesipumppaamo hälyttää vain rankkasateella. Onko se normaalia?
Ei. Pumppaamo on mitoitettu siirtämään sadevedet myös rankkasateella. Toistuva hälytys kertoo yleensä siitä, että pumpun tuotto on laskenut, kaivoon on kertynyt hiekkaa tai pinnanohjaus takkuaa pitkän seisonnan jäljiltä. Sadevesipumppaamo kannattaa koeajaa myös kuivalla kaudella.
Voiko hälytyksen saada puhelimeen?
Kyllä. Ohjauskeskukseen voidaan lisätä hälytyssiirto, joka lähettää tekstiviestin tai soittaa määritettyihin numeroihin. Vanhassa keskuksessa tämä edellyttää yleensä keskuksen uusimista tai erillistä hälytyslaitetta.
Summeri soi keskellä yötä – voiko sen sammuttaa?
Summerin voi kuitata, jos hälytyksestä on jo ilmoitettu ja pumppaamo on valvonnassa. Vedenkäyttöä on silti vähennettävä, kunnes vika on korjattu.

Ota yhteyttä

Hälytys päällä juuri nyt?

Soita ja kerro, mikä valo palaa ja nouseeko vedenpinta. Sen perusteella arvioidaan, tarvitaanko käynti heti vai riittääkö sovittu huoltokäynti.

Päivystys 24 h vuorokaudessa, myös viikonloppuisin ja pyhinä. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sahkokaivo@gmail.com.

Soita päivystykseen – 040 580 4983