Sade- ja hulevedet
Sadevesipumppaamon huolto ja korjaus
Sadevesipumppaamo on käytössä vain osan vuodesta, ja juuri siksi se pettää useammin kuin jätevesipumppaamo. Pitkä seisonta jumittaa pintakytkimet ja kaivon pohjalle kertyy hiekkaa. Vika huomataan yleensä vasta rankkasateella, kun vettä pitäisi siirtää eniten.
Missä sadevesipumppaamo on käytössä
Sadevesipumppaamo siirtää sade- ja sulamisvedet pois sieltä, mistä ne eivät poistu painovoimalla. Tavallisimmat kohteet ovat näitä:
- Pysäköintihallit ja maanalaiset tilat, joissa lattiakaivojen vedet nostetaan kadun tasoon.
- Piha- ja pysäköintialueet, joilta hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin.
- Kiinteistöjen kuivatuskaivot, joihin kerätään kattovedet ja pintavedet.
- Perusvesi- ja salaojapumppaamot, jotka pitävät perustukset ja kellarin kuivina.
Pumput ja pinnanohjaus ovat tekniikaltaan samat kuin jätevesipuolella, joten huolto ja vikakorjaus tehdään samalla kalustolla ja samalla menetelmällä. Ero on siinä, mikä vian aiheuttaa ja milloin se huomataan.
Miksi sadevesipumppaamo vikaantuu
Tavallisimmat syyt
- Pitkä seisonta
- Kuivalla kaudella pumppu voi olla käyttämättä viikkoja. Pintakytkin tarttuu kiinni kaivon seinämään tai kaapeliin, eikä ohjaus saa tietoa pinnan noususta.
- Hiekka ja kiintoaine
- Piha-alueelta huuhtoutuva hiekka kertyy kaivon pohjalle ja kuluttaa juoksupyörää sekä kulutusrengasta. Tuotto laskee vähitellen, ja lopulta pumppu ei ehdi mukana sateella.
- Lehdet ja roskat
- Syksyllä lehdet ja hiekoitussepeli päätyvät kaivoon ja tukkivat imukannen tai takaiskuventtiilin. Tukos syntyy juuri silloin, kun sateet ovat runsaimmillaan.
- Jäätyminen
- Matalalla oleva paineputki tai kaivon kansirakenne voi jäätyä, jolloin vesi ei pääse purkautumaan sulamiskaudella.
- Alimitoitus
- Piha-alueen muutokset, kuten asfaltointi tai kattovesien lisääminen kaivoon, kasvattavat vesimäärää. Alun perin riittävä pumppu ei enää riitä rankkasateella.
Merkkejä, joihin kannattaa reagoida
- Vesi seisoo piha-alueella tai hallin lattialla sateen jälkeen pidempään kuin ennen.
- Pumppu käy sateella pidempään kuin aiemmin tai käy jatkuvasti.
- Kaivosta kuuluu uusi ääni tai pumppu käy mutta pinta ei laske.
- Hälytys tulee vain rankkasateella – se ei ole normaalia vaan merkki laskeneesta tuotosta.
- Kellarissa tai perustuksissa on kosteutta, vaikka salaojapumppaamo on olemassa.
Mitä huollossa tehdään
Kaivon tilanteen toteaminen
Kaivon pohjalle kertyneen hiekan, lehtien ja sepelin määrä todetaan. Kiintoaine on sadevesipuolella yleisin kulumisen syy – jos tyhjennys on tarpeen, kerromme siitä, jotta sen voi tilata erikseen.
Pumpun nosto ja tarkastus
Pumppu nostetaan ylös, juoksupyörä ja kulutusrengas tarkastetaan välysten osalta, imukansi puhdistetaan ja kaapelin läpivienti tarkastetaan.
Pinnanohjauksen testaus
Pintakytkimet tai anturi puhdistetaan ja testataan nostamalla ne käsin ohjausrajoille. Näin varmistetaan, että pumppu lähtee käyntiin myös pitkän seisonnan jälkeen.
Putkiston ja venttiilien tarkastus
Takaiskuventtiili avataan ja puhdistetaan, sulkuventtiilin toiminta kokeillaan ja paineputken virtaus todetaan.
Sähköiset mittaukset ja hälytys
Moottorisuojan asettelu, käyttöjännite ja eristysvastus mitataan. Hälytyksen toiminta kokeillaan nostamalla ylärajakytkin käsin.
Koeajo ja raportti
Pumppaamo koeajetaan ja työstä kirjataan kuvallinen raportti: mitä tehtiin, mikä on kulunut ja mitä kannattaa uusia seuraavaksi.
Usein kysyttyä
Kuinka usein sadevesipumppaamo pitäisi huoltaa?
Milloin sadevesipumppaamo kannattaa huoltaa?
Pumppu toimii, kun sitä kokeillaan. Voiko se silti olla viallinen?
Onko sadevesipumppaamon vika päivystystapaus?
Mikä ero on sadevesi-, hulevesi- ja perusvesipumppaamolla?
Ota yhteyttä
Sadevesipumppaamo tarkastukseen ennen sateita?
Kerro kohteen tyyppi ja se, mihin vedet johdetaan. Sovitaan käynti ennen syyssateita tai sulamiskautta – tai heti, jos vettä on jo siellä missä sitä ei pitäisi olla.
Päivystys 24 h vuorokaudessa, myös viikonloppuisin ja pyhinä. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen sahkokaivo@gmail.com.